Ilma
alkaa käydä yhä viileämmäksi. Paksut pilvet tuntuvat vain odottavan sitä
hetkeä, jolloin ne voivat tupruttaa varovaisesti ensimmäiset lumihiutaleet
kaupungin ylle. Kylmyys ei ole mitään verrattuna Suomen lämpötiloihin, mutta jollain
tapaa se tekee kaikesta pysähtynyttä.
Tämänkaltaisissa
ajatuksissa tuntuu hyvältä palata lämpimiin väreihin, joissa syksy on tähän
asti koreasti hohtanut ja jotka alkavat vähitellen pyyhkiytyä pois Kioton
puista. Pyöräni renkaat pyyhkiytyvät nyt keltapunaisten lehtimerien läpi niissä
paikoissa, joissa niitä ei ole vielä ehditty lakaista pois. Japanissa mieli ei
tee hypätä lehtikasoihin kuten Suomessa, mutta jotain hyvin pysähdyttävää
liekkien tavoin hehkuvissa syksyn puissa on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti